LOKIKIRJA: Oy Voitto Vapaa Joutsenniemi Ab

Tsaarin aikaan syntynyt isoisäni Voitto Vapaa Joutsenniemi olisi tänään 100-vuotiaan Suomen syntymäpäivänä satavuotias. Tarina kertoo, että hänen teatterissakin vaikuttanut isänsä Jali olisi maskeerannut Leniniä tuntemattomaksi tämän vuoden 1917 Suomen vierailulle – lieneekö ollut jo etukäteistietoa, kun Voitto nimettiin kuten nimettiin kolme kuukautta ennen Suomen itsenäistymistä, isoveli kun oli sota-aikana syntyessään saanut nimeksi Taisto.

Voitto oli voimakastahtoinen, musiikkia ja perhettään rakastava, välillä vaativa ja tiukkamielipiteinenkin, suurista unelmoiva tarinankertoja, keksijä ja sarjayrittäjä. Isoisäni perusti ensimmäisen yrityksensä 13-vuotiaana – lampunvarjostintehtaan, joka työllisti koko perheen. Yrittäminen oli hänellä verissä ja yrityksiä syntyikin useita yhdessä ja erikseen isoäitini Onervan kanssa vuosien saatossa. Voiton lukuisat keksinnöt, kuten suomalaisia sotamiehiä jatkosodassa säästänyt maakuuntelu, Palkat pankkiin, Tuulivoimapuisto tai Nokian rengastehtaasta tech-yhtiöksi muuttaneet elektronisen kassakoneen piirustukset eivät tehneet hänestä kuuluisaa, mutta veivät hänet juhlimaan linnaan Ruotsin kuninkaan kanssa ja palkitsivat hänet keksintöneuvoksen tittelillä. Hänen unelmansa olivat isoja ja keksintöjen määrä pienistä suuriin hengästyttävä.

Voitolla oli aikansa normit haastavia, visionäärisiä ajatuksia tasa-arvosta energiatuotantoon. Hänellä oli veteraaneille poikkeuksellinen ajatus kehottaa nuoria miehiä valitsemaan asevelvollisuuden sijaan siviilipalvelus. Hän uskoi tasa-arvoon ja innostui valtavasti ajatuksesta, että pojantyttärestä tulisi jonain päivänä Suomen ensimmäinen naispresidentti. Hän myös aina vannotti säilyttämään naisena oman sukunimen. Jälkipolven korkeakouluttautuminen oli hänelle myös kunnia-asia. Yksi vahvimpia muistoja hänestä oli nuoruudessa hänen uskonsa ja ohjauksensa siihen, että meistä lapsenlapsista voisi tulla ihan mitä vain itse päätämme.

Lapsena minua ihmetytti Voiton ajatus, että jokaiselle koulunsa aloittavalle pitäisi perustaa oma yritys. Ajatus siitä, että ymmärrämme myyvämme omaa aikaamme korvausta vastaan ja opimme luomaan hyvinvointia omaa sydäntä kuunnellen, oman käden oikeudella. Silloin en sitä ymmärtänyt, sillä eihän nyt lapset voi pyörittää yrityksiä, ajattelin. Voitto näki jo 30 vuotta aiemmin sen, mitä me HAPPYMOORissa nyt seuraamme: ajassamme digitalisaatiotakin merkittävämpi muutos ihmisten kannalta työelämässä on halu olla vapaa seuraamaan omia unelmia ja jakamaan osaamista ja tekemistä verkostoissa, jatkuvasti uutta oppien ja ennakkoluulottomasti kokeillen, oman elämänsä Oy Ab:na, mutta osana jotain suurempaa. Ja tätä juuri on HAPPYMOOR.

Kun Voiton haaveet saattoivat hänet perheineen laivamatkalle Amerikkaan siirtolaiseksi, me varustamme samassa hengessä HAPPYMOOR alustamme mullistamaan paitsi suomalaista, koko maailman työelämää ja bisneksen tekoa. Visionamme on synnyttää suurta happymoor liikettä, kutsumalla niin yksinyrittäjät kuin isot yritykset ja yhteisöt laivastoomme jakamaan eli toimimaan uudella tavalla yhdessä parempien kokemusten, reittien ja onnellisempien asiakkaiden puolesta.

Onnea ja kiitos 100-vuotias Suomi, että tarjoat meille maan, jossa on vapaus tehdä ja yrittää. Iso kiitos Voitto, että valoit itsetunnon ajatella isosti ja tehdä asioita eri tavalla, kuulostivat ajatukseni ja tekemiseni aikamme pääomasijoittajia metsästävässä, fokususkovaisessa maailmassa miten hulluilta visioilta tai epärealistisilta unelmilta tahansa. Ihan niin kuin itse teit rohkeasti, sankarini Voitto, aikasi bootstrap startup -yrittäjä. Isoäitini Onerva kirjoitti Voiton hautajaisten kynnyksellä muistelmissaan 4.4.2008 seuraavaa: “Voitto oli saanut synnyinlahjanaan kekseliäät aivot. Jo pikkupojasta lähtien hän teki parannuksia ennestään tunnettuihin työmenetelmiin. Ja koko ikänsä hän löysi uusia aiheita. Ei hän silti sulkenut minua näiden ajatustensa ulkopuolelle, vaikka ne kaiken aikaa pyörivät hänen päässään. Hän kertoi ääneen, missä vaiheessa uuden kehittely meni ja kysyi minunkin mielipidettäni. Näin hän selvensi omia ajatuksiaan: jotkut ovat kysyneet, kuinka minä jaksan aina kuunnella tuollaisia vaikeita aiheita minulle tuntemattomista asioista. Mutta minäkin olin utelias. Se oli meidän yhteinen harrastuksemme.”

Haastan sinut mukaan rakentamaan #happymoorfinlandnext100ia – ollaan uteliaita ja rohkeita, yhdessä!

Jannika Joutsenniemi
Kapteeni, perustaja
HAPPYMOOR

P.S. Tänä juhlapäivänä kutsumme mukaan kasvavaan joukkoomme lisää rohkeita oman tiensä kulkijoita, jotka uskaltavat kuunnella sydäntään ja kyseenalaistamaan olemassa oleva.

Liity HAPPYMOOR Miehistöömme – HAPPYMOOR CREW BATCH II haku auki nyt!

#Suomi100 #BragForFinland #happymoorfinlandnext100